Kiinalaisen uudenvuoden ateria

Kiinalainen uudenvuodenateria on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma, onhan uusivuosi vuoden tärkein perhe- ja sukujuhla. Perinteisen ajattelun mukaan perheeseen eivät kuulu vain suvun elossa olevat jäsenet vaan myös jo rajan taakse siirtyneet sukulaiset ja esi-isät. Esi-isät nauttivat juhla-ateriansa herkullisten tuoksujen muodossa, jotka leviävät höyryävistä ruokavadeista kaikkialle huoneeseen. 

Uudenvuodenateria on poikkeuksellisen runsas ja herkullinen. Tarjolla on kymmeniä eri tavoin valmistettuja herkkuja: lihaa, kalaa, lintua, vihanneksia, sieniä, kaalia, papuja ja bambuversoja. Kala symboloi Kiinassa yltäkylläisyyttä, minkä vuoksi kala kuuluu oleellisena osana uudenvuodenillalliseen. 

Pohjoiskiinalaisen keittiön uudenvuodenateriaan kuuluvat olennaisena osana myös jiaozit eli kiinalaiset mykyt, joiden sisään suljetaan perinteisesti lihakasvisseosta. Jiaozien valmistaminen on niin ikään perhetapahtuma, johon saatetaan myös kutsua ystäviä mukaan. Jiaozeja valmistetaan joko keittämällä kypsäksi kiehuvassa vedessä, höyryttämällä tai paistamalla pannulla. Valmiit jiaozit dipataan soija-etikka-seokseen – ja sitten herkutellaan! Aasialaisten ruokakauppojen yleistyessä on jiaozeja helppo ostaa pakastettuna ja valmistaa kotona mieleisellään tavalla. Aasialaisista ruokakaupoista löytyy myös erityisesti jiaozien valmistukseen tarkoitettuja raaka-aineita. Mikäli erikoiskauppoja ei lähettyviltä löydy, kokeile alla olevaa Marja Kaikkosen ohjetta. Tarvittavat raaka-aineet pitäisi löytyä myös tavallisesta suomalaisesta ruokakaupasta.

Jiaozit (饺子)

(Ohje kirjasta Syödään kuten Kiinassa (Marja Kaikkonen, Suomi–Kiina-seura ry, 1983))

Taikina

7 ½ dl vehnäjauhoja
2 ½–3 dl vettä

Täyte

300–400 g jauhettua sianlihaa (vain kerran jauhettua)
500 g kiinankaalia
1+1 tl suolaa
1 pieni purjo
1 tl hienonnettua tuoretta inkivääriä
½ rkl soijakastiketta
pippuria
2 tl seesamöljyä
(2 rkl hienonnettuja bambunversoja)
(½ tl makusuolaa)

Tee taikina ensin: pane jauhot kulhoon ja lisää vesi. Vaivaa taikina kiinteäksi.

Hakkaa kaali hienoksi ja sekoita siihen 1 tl suolaa. Marinoi tunti ja purista vesi tarkkaan pois. Sekoita kaali ja muut ainekset. 

Jaa taikina kolmeen osaan ja leivo ne pitkiksi paloiksi. Jaa kukin pala ainakin viiteentoista osaan ja kaulitse kustakin ohut pyöreä piiraankuori, läpimitaltaan n. 5–6 cm. Pane kuoren keskelle vähän täytettä, laita kuori kahtia ja liitä reunat kauniiksi harjaksi nyytin päälle: toinen puoli reunaa jää suoraksi, toinen rypytetään tasaisille laskoksille sitä vasten niin että nyytti kaartuu hieman. Aseta valmiit nyytit jauhotetulle alustalle, ei kiinni toisiinsa. 

Keitä suuri kattilallinen vettä ja pane nyytit varovasti veteen, n. 20 kpl kerrallaan. Keitä hiljaa niin etteivät nyytit kiehu rikki, noin 5 minuuttia ja nosta reikäkauhalla kattilasta. Tarjoa mahdollisimman pian.

Keitinveden voi maustaa suolalla ja tarjota keittona aterian päätteeksi. Pöydässä nyytit kastetaan soijakastikkeeseen, johon voi maun mukaan lisätä puserrettua valkosipulia, hienonnettua purjoa tai sokeria. Nyytit voi myös höyryttää liinan päällä kuten lihapiiraset. Pakasta nyytit keittämättöminä.

Jälkkäriksi sokerilankaomenia? Omenat voi myös korvata muilla hedelmillä tai jopa lihalla – vain mielikuvitus on rajana.

Sokerilankaomenat (拔丝苹果)

(Ohje kirjasta Syödään kuten Kiinassa (Marja Kaikkonen, Suomi–Kiina-seura ry, 1983))

2 hapahkoa omenaa
n. 1 rkl vehnäjauhoja
1 rkl seesaminsiemeniä
1 ½ dl sokeria
öljyä keittämiseen

Taikina

1 iso tai 2 pientä munaa
5 rkl vehnäjauhoja
2 tl perunajauhoja
3 rkl vettä

Kuori omenat ja leikkaa ne kahdeksaan osaan. Ripottele vehnäjauho omenapalojen päälle ja sekoita niin että palat jauhottuvat kokonaan. Sekoita taikina.

Voitele tarjoilulautanen öljyllä ja ripottele sille puolet seesaminsiemenistä. Varaa pöytään kulhollinen jäävettä. Kuumenna pienessä kattilassa ainakin 5 cm öljyä. Kasta omenalohkot taikinaan ja pudota ne yksitellen kuumaan öljyyn. Keitä kauniin vaaleanruskeiksi ja nosta talouspaperille valumaan.

Kuumenna ohutpohjaisessa kattilassa tai paistinpannussa 2 tl öljyä ja sokeri. Sekoita koko ajan. Kun sokeri on sulanut, mutta ei vielä tummunut, siirrä kattila pienemmälle tulelle, lisää omenapalat ja sekoita varovasti niin että omenat peittyvät sokeriin. Kaada omenat lautaselle ja sirottele loput seesaminsiemenet niiden päälle. Toimi ripeästi!

Kasta riisipuikot veteen ja nosta lohko kerrallaan omenat lautaselta korkealle ja kasta ne kylmään veteen. Pane ne saman lautasen reunoille tai suoraan ruokailijoiden kulhoihin. Tässä puuhassa tulee kaikkien auttaa, sillä sen on tapahduttava mahdollisimman pian. Muuten sokeri jähmettyy kovaksi kokkareeksi. Jos sokeri on saavuttanut oikean lämpötilan, se venyy omenia nostaessa ohuiksi langoiksi, jotka koristeellisesti laskeutuvat lautasen, kulhon ja riisikulhojen ylle. Tästä ruoka on saanut nimensä.

Sokerin lämpötilan hallinta ei ole helppoa, ja jos onnistut saamaan sokerin sopivan venyväksi ensi yrityksellä, voit todella onnitella itseäsi. Oman lieden – varsinkin sähkölieden – tunteminen on tärkeää, ja samoin oikean astian käyttö. Paksupohjaisen astian pohja varaa niin paljon lämpöä, että sokerin tummuminen jatkuu, vaikka otatkin sen pois liedeltä, siksi on parempi käyttää ohutpohjaista kattilaa. Sokerin tummumista voi yrittää viivyttää lisäämällä siihen vähän öljyä silloin kun se on sulanut. Parhaaseen tulokseen pääsee kokeilemalla.