Peking-ooppera on noin 230 vuotta vanha perinteisen kiinalaisen teatterin muoto. Se syntyi Kiinan pääkaupungissa keisarillisten syntymäpäivien yhteydessä useiden varhaisempien perinteisten kiinalaisten teatterimuotojen yhteensulautumana. Tästä se saa nimensä jingju, pääkaupungin teatterimuoto, jonka vakiintunut käännös vieraille kielille määrittelee teatterimuodon oopperaksi. Peking-oopperan lisäksi Kiinassa elää muutama kymmenen muuta paikallista perinteisen teatterin muotoa. Peking-ooppera on siis teatterimuodon nimi ja sitä esitetään pääkaupungin lisäksi laajasti eri puolilla Kiinaa.

Kaikki perinteinen teatteri Kiinassa on musiikkiteatteria. Musiikin lisäksi peking-ooppera käyttää esityksessään vakiintuneita roolityyppejä, joilla kullakin on vakiintuneet pukumallinsa, vakiintunut liike- ja elekielensä, vakiintunut puhe- ja laulutapansa.

Kaikki kiinalainen perinteinen taide on epärealistista. Kaikki asiat esitetään myös näyttämöllä symbolien ja tyylittelyn avulla, edes kävelemistä ei esitetä tyylittelemättä. Peking-oopperan näyttämö on yleensä lähes tyhjä. Tavallinen näyttämöasetelma muodostuu yksinkertaisesta pöydästä ja kahdesta tuolista. Näyttelijän on elein ja liikkumisensa avulla kyettävä luomaan katsojalle illuusio ajasta, paikasta, kellonajasta jopa vuodenajasta. Tilaan astutaan nostamalla jalka kuvitteellisen korkean kynnyksen yli. Etäisyyksiä ilmaistaan kulkemalla näyttämöllä ympyrää: lyhyen etäisyyden kulkemiseen riittää yksi kierros ja pitkään matkaan vaaditaan niitä kolme.

Myös näyttämöpuhe on tyyliteltyä. Kukin roolityyppi käyttää sille ominaista laulu- ja resitointitapaansa, vain klovni käyttää puhekieltä. Rooliasut ovat vakiintuneiden mallien mukaiset ja kullekin roolityypille ominaiset, ne eivät kerro näytelmän tapahtumien aikakaudesta.

Näyttelijäntekniikkaan kuuluu ilmeiden, eleiden, liikkumisen, laulamisen ja resitoinnin lisäksi joillakin roolityypeillä myös taistelutaitojen hallitseminen.

Peking-oopperan orkesteri jakaantuu kahteen osaan. Sen kuuluvin osa on lyömäsoitinorkesteri, laulamista säestämään tarvitaan lisäksi sen toista osaa, melodista orkesteria. Pienimmillään orkesteri on noin seitsenjäseninen. Melodisen orkesterin pääsoitin on peking-oopperaviulu. Se on kaksikielinen korkeaääninen piikkiviulu. Lyömäsoitinorkesteria ja koko orkesteria sekä näyttämöliikkumista johtaa päärumpali.

Länsimaisen oopperan tapaan myös peking-oopperaa voidaan esittää joko kokonaisina oopperoina tai koostaa esitys useammasta katkelmasta.

Kiinalaisen uudenvuoden peking-ooppera katkelmat esittävät arvostetun Beijing Opera and Arts Collegen taitavat näyttelijät.

Kiinalaisen uudenvuoden
peking-ooppera katkelmat:

1. Taistelu pimeässä huoneessa peking-oopperasta Kolmen tien risteyksessä

Tämä katkelma on 1950-luvulta lähtien ollut tunnetuin ja, varsinkin ulkomailla, eniten esitetty kohtaus peking-oopperoista. Sitä on ollut kiitollista viedä Kiinan ulkopuolelle, sillä katkelmaa voidaan esittää ilman yhtäkään vuorosanaa. Esitys perustuu kahden esiintyjän taistelutaitojen, eleiden ja ilmeiden taiturimaiseen hallintaan ja koordinointiin niin näyttelijöiden kesken kuin lyömäsoitinsäestyksen kanssa.

Katkelma on tosiaan Oikeamielinen kenraali karkotetaan -näytelmän osa. Mutta katkelmasta on tullut niin suosittu, että Kiinassa on hyvin vaikea nähdä näytelmää kokonaisuudessaan. Suomessa Wusheng Company esitti näytelmän kokonaisena vuonna 2015 suomalaisin näyttelijävoimin ja kiinalaisen lyömäsoitinorkesterin säestyksellä.

Esiintyjät:
Chen Mingyang mustapukuisen Liu Lihuan roolissa.
Liu Yuhang valkopukuisen Ren Tanghuin roolissa.

2. Apinakuningas

Apinakuningas Sun Wukong on peking-oopperan parissa poikkeuksellinen roolihahmo. Hän on eläinhahmoinen hallitsija, joka ei noudata keisareiden ja kenraalien hillittyä ele- ja liikeilmaisua, vaan rikkoo totuttuja käyttäytymistapoja suorastaan anarkistisella tavalla ˗ hän on peking-oopperan Peppi Pitkätossu.

Apinakuninkaalla on taikavoimia, hän hallitsee taistelutaidot suvereenisti ja siksi hän on taistelussa voittamaton. Näyttelijältä vaaditaan taistelutaitojen taitamisen lisäksi kykyä tuoda myös esiin Apinakuninkaan eläimellinen puoli, apinalle tyypilliset eleet.

Esiintyjät:
Li Dan Apinakuningas Sun Wukongin roolissa.

3. Juopunut jalkavaimo

Keisarin suosikkijalkavaimo Yang Yuhuan on kutsunut keisarin viettämään iltaa kanssaan keisarillisen palatsin paviljonkiin. Keisaria ei kuulu ja jalkavaimoa alkaa vaivata epäilyt siitä, että keisari on valinnut iltaseurakseen jonkun toisen lukuisista vaimoistaan.

Hän komentaa palvelijoitaan kerta toisensa jälkeen täyttämään viinipikarin. Jalkavaimo alkaa juopua samalla kun hänen suuttumuksensa ja pettymyksensä keisaria kohtaan kasvaa. Jalkavaimoa esittävältä näyttelijältä vaaditaan taitoa elein ja liikekielen keinoin tuoda tyylikkäästi esiin arvokkaasti käyttäytyvän hovineidon vähittäinen muuntuminen juopuneeseen tilaan.

Kiinalaisen uudenvuoden juhlassa näytelmästä esitetään sen alkuosa, missä jalkavaimopohtii kauneuden häilyvyyttä vertauksin luontoon ja eläimiin. Hän pelkää myös keisarin kiintymyksen pysyvyyttä, siis rakkauden ikuisuuskysymystä: rakastaa, ei rakasta?

Esiintyjät:
Xu Cui jalkavaimo Yang Yuhuanin roolissa.
Li Dan palvelija Gao Lishin roolissa.
Wang Haotian palvelija Pei Lishin roolissa.