Kiinalaisen uudenvuoden symboleja

Leijona- ja lohikäärmetanssit kuuluvat olennaisesti kiinalaisten vuotuisjuhlien ohjelmaan. Ne ovat erityisen suosittuja Etelä-Kiinassa. Lohikäärme on ollut kiinalaisille positiivinen hahmo – sateen jumaluus – jonka suosiollisuudesta maanviljelys on täysin riippuvainen. Siksi lohikäärmehahmon osallistuminen vuotuisjuhlien ohjelmaan on ollut tärkeää. Leijona, joita Kiinassa ei koskaan ole oikeina esiintynyt, on puolestaan suojelushahmo. Leijonien tehtävänä vuotuisjuhlissa on pelottaa demonit ja pahat henget tiehensä. Uusi vuosi halutaan aloittaa pahoista hengistä vapaina.

Kiinalaisen uudenvuoden- ja muiden vuotuisjuhlien ulkoilmaesitysten numeroina tietynlaisia kungfu-esityksiä on käytetty pitkään. Kungfu-esitysten tausta on buddhalaisten munkkien meditaatio- ja itsepuolustusmuodoissa. Kiinaksi niiden erilaisista muodoista käytetään yleisnimitystä wushu, taistelutaidot. Vähitellen ne ovat kehittyneet myös itsenäisiksi urheilumuodoiksi.

Ruuti on yksi neljästä suuresta kiinalaisesta keksinnöstä (muut ovat paperi, kompassi ja kirjapainotaito). Ruudin tarkkaa keksimisaikaa on vaikea määritellä, mutta yleensä 700-lukua pidetään sen syntyvuosisatana. Ruuti on olennainen aines ilotulitteita valmistettaessa, mutta kiinalaiset saivat aikaan pauketta jo ennen ruudin keksimistäkin. Pamahdukset saatiin aikaan heittämällä bambunpätkiä nuotioon. Kuumetessaan ne räjähtävät synnyttäen kovan pamauksen. Pauke onkin olennainen osa kiinalaista ilotulitusta, sillä metelin uskottiin pelottavan pahoja henkiä ja demoneita. Uusi vuosi haluttiin ottaa vastaan ilman pahojen henkien ja demonien turmelevaa vaikutusta. Ilotulituksesta on tullut olennainen osa kiinalaisia juhlatilaisuuksia.

Uudenvuoden kuvien tekeminen on Kiinassa noin kolmensataa vuotta vanha kansantaiteen traditio. Uudenvuoden lähestyessä näitä symbolikuvia ilmestyy myyntiin kiinalaisten kirjakauppojen julisteosastolle. Juuri ennen uuttavuotta ihmiset liimaavat niitä kotiensa seinille ja ulko-oven pieliin suojelemaan kotia pahoilta hengiltä sekä tuomaan onnea, poikalapsia, yltäkylläisyyttä ja pitkää ikää. Uudenvuodenkuvat ovat erityisen suosittuja Kiinan laajalla maaseudulla, mutta niitä on alkanut näkyä vuoden vaihteessa yhä enemmän myös kaupungeissa.

Uudenvuodenkuvat ovat symbolikuvia ja niiden aihepiiri on hyvin rikas. Usein niissä on esitettynä kohtauksia klassisista romaaneista, runoista tai kansantarinoista. Niiden aihepiireinä voivat myös olla maisemat, kukat, linnut, mytologiset olennot ja ennen muuta hyvinvoinnin symboleina pulleat, iloiset lapset. Yltäkylläisyyttä symboloivat muhkeat kalat, sekä onnen ja pitkäikäisyyden symbolit, persikat.

Yksi uudenvuodenkuvissa esiintyvä vartijahahmo on Zhong Kui. Song-dynastian kirjailija Shen Kuon mukaan Zhong Kui oli lahjakas Tang-dynastian aikana elänyt oppinut, joka oli matkalla keisarilliseen virkatutkintoon, kun joukko demoneja puuttui hänen kohtaloonsa. Demonit taikoivat Zhong Kuin hyvin ruman ja pelottavan näköiseksi. Hänen onnistui kuitenkin paeta demonien ansasta ja ehtiä virkatutkintoon ajoissa. Hän jopa menestyi virkatutkinnossa parhain arvosanoin. Tapaan kuitenkin kuului, että itse keisari otti vastaan ylimmän virkatutkinnon parhaat kandidaatit ja vahvisti heidän tutkintosuorituksensa. Kun keisari näki Zhong Kuin, säikähti hän tämän ulkonäköä niin pahasti, että hylkäsi hänen tutkintosuorituksensa. Tämä oli tietysti lahjakkaalle oppineelle suurin mahdollinen kasvojen menetys, johon oli vain yksi ulospääsy – kunniaitsemurha. Zhong Kui oli kuitenkin periaatteen mies, hän oli nuoremman sisarensa holhooja vanhempien kuoltua. Niinpä Zhong Kui järjesti ensin sisarensa avioliiton kuntoon (myös tämä teema esiintyy uudenvuodenkuvien aihevalikoimassa) ja riisti vasta sen jälkeen henkensä. Hänen tarinansa ei kuitenkaan pääty tähän. Itsemurhan jälkeen Zhong Kui ilmestyi keisari Ming Huangille unessa. Unessa Zhong Kui kertoi keisarille koko tarinansa ja päättäväisyytensä taistella demoneja ja hirviöitä vastaan myös kuolemansa jälkeen. Keisari heräsi hiestä märkänä ja ymmärsi toimineensa väärin tätä lahjakasta oppinutta kohtaan. Keisari kutsui hovimaalari paikalle ja antoi hänelle tehtäväksi ikuistaa Zhong Kuin valtakunnan korkeimpana paholaisen karkottajana, minkä arvonimen keisari myönsi Zhong Kuille kuoleman jälkeen.

Song-dynastiasta lähtien Zhong Kuin muotokuvaa on käytetty pahojen henkien karkottajana ja onnen tuojana kiinalaisissa kodeissa. Zhong Kui kuvataan pelottavan ja sotaisen näköisenä hahmona, joka on pukeutunut virkapukuun ja osoittaa ylhäältä kohti lentävää lepakkoa – taivaasta tulevan onnen symbolina. Zhong Kuin kuva ripustettiin uuden vuoden lisäksi myös lohikäärmevenejuhlan (perinteisen kalenterin 5. kuun 5. päivä) aikaan seinälle karkottamaan pahoja henkiä sekä tuomaan onnea taloon.