• Kiinalainen
    uudenvuodenjuhla

Kuukakkuja ja lohikäärmeveneitä – perinteisiä kiinalaisia juhlapäiviä

Kiinassa on nykyään käytössä aivan samanlainen ajanlasku, kuin meilläkin – ns. gregoriaaninen aurinkokalenteri. Sen rinnalla vietetään kuitenkin perinteiset juhlat perinteisen kuun kiertoon perustuvan kalenterin mukaisesti. Näiden kahden kalenterin rinnalla on maataloudessa vielä lisäksi käytössä perinteinen maatalouskalenteri "nongli", jossa vuosi on jaettu 24.ään suunnilleen 15 päivän pituiseen jaksoon. Siinä kukin vuoden 24:stä jaksosta liittyy olennaisesti maanviljelyn tärkeisiin työvaiheisiin.

Hautojenlakaisujuhla

Perinteiset juhlapäivät liittyvät eri kulttuureissa yleensä vanhoihin uskomuksiin sekä maataloustyön vuosittaisiin vaiheisiin. Näin myös Kiinassa. Tärkeimpiä perinteisiä vuotuisjuhlia ovat olleet kuukalenterin 3. kuukauden 15. päivänä vietetty "puhtaan kirkkauden", eli "qingming"-juhla. Se tunnetaan myös nimellä hautojenlakaisujuhla. Vainajien palvonta oli merkittävä, kaikkiin kansankerroksiin levinnyt uskomus eikä siten ole ihme, että esi-isien kunnioitukselle oli syntynyt oma juhlapäivänsä. Silloin oli tapana käydä siivoamassa esi-isien hauta ja suorittaa vainajille uhri. Perinne on ollut vahva, sillä poliittisen järjestelmän muuttaminenkaan, kansantasavallan syntymisen yhteydessä, ei ole katkaissut perinnettä, vaan vainajien päivää vietetään Kiinassa edelleen.

Lohikäärmevenejuhla

Kuukalenterin mukaisen viidennen kuun 5. päivänä vietetään lohikäärmevenejuhlaa. Töölönlahdella Helsingissäkin jo toistakymmentä vuotta jatkuneen kilpasoudun taustalla on Kiinassa syntynyt kultti jokiin ja järviin hukkuneiden historiallisten henkilöiden muiston kunnioittamiselle. Tunnetuin tällainen historiallinen henkilö on Chu-valtion aikainen, 300- ja 400-lukujen vaihteessa eKr. elänyt, valtiomies-runoilija Qu Yuan. Qu Yuan joutui poliittisten juonitteluiden kohteeksi ja teki kunniaitsemurhan hukuttautumalla. Tämän arvostetun runoilijan ja valtiomiehen muistoa kunnioitettiin hänen kuolinpäivänään suoritetulla lohikäärmevenesoudulla ja uhraamalla veteen Qu Yuanin onnettoman sielun lepyttämiseksi tahmealla riisillä täytettyjä bambunlehteen käärittyjä kolmion muotoisia riisikakkuja. Nykyisin juhlaa vietetään Keski- ja Etelä-Kiinassa iloisen lohikäärmevenesoutukilpailun muodossa. Qu Yuan muistetaan kuitenkin kunnioitettuna kulttuuriheeroksena.

Kuujuhla

Keskisyksyn juhla "zhongjiu" puolestaan oli sadonkorjuujuhla, jota vietettiin kuukalenterin kahdeksannen kuun 15. päivänä. Juhlan alkuperä on sadonkorjuuriiteissä, mutta nykyään sitä vietetään enemmänkin syksyisen täydenkuun ihailemisen juhlana. Juhlaa kutsutaankin nykyään myös kuujuhlaksi. Kuujuhlan aikaan kokoonnutaan ulkosalle ihailemaan suurta syksyistä täyttä kuuta. Kuujuhlan viettämisen tapoihin kuuluu makeitten ja ravitsevien kuukakkujen nauttiminen. Kuukakkujen sisään leivotaan usein kuuta symboloimaan kokonainen munankeltuainen.

Tärkeimpänä kevätjuhla

Kaikkein tärkein perinteinen juhlapäivä on kuitenkin ollut ja on edelleen kevätjuhla "chunjie" eli kiinalainen uusivuosi. Vuoden vaihtumista juhlittiin perinteisessä Kiinassa kunnolla, kokonaista kaksi viikkoa, uudestakuusta täyteenkuuhun.

Uuttavuotta edelsi mielenkiintoinen rituaali. Kiinalaisten kotien keittiöiden seinältä irrotettiin sille edellisen uudenvuoden aattona liimattu keittiölieden jumaluuden karkealle paperille painettu kuva. Kuva poltettiin keittiöliedessä, ja näin se lähti raportointimatkalle taivaallisen jadekeisarin luokse. Ennen kuvan polttamista keittiölieden jumaluuden huulet siveltiin hunajalla ja hänelle uhrattiin tahmeasta riisistä valmistettuja kakkuja, saatettiinpa hänelle juontaa vielä viiniäkin. Kaikki nämä valmistelut siksi, että jumaluus tavatessaan jadekeisarin kertoisi perheestä pelkästään hyviä asioista ja viinin vaikutuksesta unohtaisi kaikki ikävät sattumukset. Keittiölieden jumaluuden raportointimatkan päättymisen merkiksi uusi jumaluuden kuva liimattiin taas uudenvuoden aattona keittiölieden yläpuolelle tarkkailemaan perhesopua. Maaseudulla keittiölieden jumaluuden kuvia tapaa vielä nykyäänkin, itse asiassa ne ovat uudelleen yleistyneet kulttuurivallankumouksen jälkeen maaseutukeittiöihin lieden yläpuolelle.

Uusivuosi on perhejuhla ja silloin kaikki perheet pyrkivät kokoontumaan yhteen, yhteiselle uudenvuodenaterialle. Pohjois-Kiinassa uudenvuodenaterian olennainen osa on yhdessä valmistettujen taikinanyyttien syöminen. Taikinanyytit valmistetaan rypyttämällä ohueksi kaulitun vehnätaikinan sisään hienoksi pilkottuna vihanneksia ja possunlihaa. Syötäväksi nyytit valmistetaan keittämällä ne nopeasti vedessä tai paistamalla pannussa. Uudenvuodenateriaan uskottiin ennen vanhaan osallistuvan myös suvun esivanhempien ja siksi heitä varten saatettiin valmistaa uhriateriaksi kalaruokalaji, johon suvun elävät jäsenet eivät koskeneet.

Uuttavuotta ennen tuli kaikki vuoden myötä syntyneet velat ja sitoumukset hoitaa kuntoon sekä siivota koti juhlia varten. Lapsille on ollut uutenavuotena tapana myös jakaa uudenvuodenlahjoja. Kiinalainen uusivuosi on siis kiinalaisille kuten yhteenlasketut länsimaiset joulu ja uusivuosi.

Muita uudenvuoden tapoja olivat onnea ja yltäkylläisyyttä tuottavien parisäkeiden liimaaminen ovenpieliin. Maaseudulla liimattiin talon portin parioviin vielä ovijumalat varjelemaan taloa kaikelta epäsuotuisalta. Pahojen henkien karkottamiseksi paukutettiin vielä vuoden vaihteessa kasapäin paukkupommeja, jotta uusi vuosi alkaisi mahdollisimman suotuisissa oloissa. Uudenvuoden parisäkeet ja ovijumalat ovat olleet aina yleisiä maaseudulla, mutta yleistymässä uudelleen myös kaupunkiasunnoissa.

Jos uudenvuoden aatto ja uudenvuodenateria olivat perhejuhlia niin uudenvuodenpäivänä on tapana lähteä vierailulle sukulaisten ja tuttavien luo.

Uudenvuoden juhlakausi päättyi alkaneen vuoden ensimmäiseen täyteenkuuhun – kuukalenterin mukaisen ensimmäisen kuukauden 15. päivänä – jota juhlittiin lyhtyjuhlana. Lyhtyjuhlan aikaan koti koristettiin monivärisillä paperi- tai silkkilyhdyillä ja syötiin tahmeasta riisistä valmistettuja erityisiä taikinanyyttejä.

Perinteet nykyaikana

Kiina kuitenkin muuttuu kovaa vauhtia ja samalla myös perinteisten tapojen noudattaminen. Kiinalainen uusivuosi on ehdottomasti säilyttänyt asemansa tärkeimpänä vuotuisena juhlana, mutta maan vaurastumisen myötä on vapaa-aika lisääntynyt ja vuosilomat viitisentoista vuotta sitten tulleet käyttöön. Näin on uudenvuoden juhla menettänyt asemansa ainoana pitkänä juhlakautena nyky-kiinalaisten vuodessa. Jo kansantasavallan synty toi vuotuisjuhliin uutuuksia, niistä tärkeimpiä olivat: vappu toukokuun ensimmäisenä päivänä ja Kiinan kansantasavallan perustamispäivä lokakuun ensimmäisenä päivänä.

Vaurauden kasvu kaupungeissa on tuonut kaupunkilaisille myös aivan länsimaisten juhlapäivien viettämisen tavat, vaikkapa ystävänpäivän, länsimaisen pyhäinpäivän (pohjoisamerikkalaisittain halloweenin) ja joulun. Usein näitä tuonti-juhlapäiviä juhlitaan tarkemmin tietämättä mihin niiden juhlinta länsimaissa oikein liittyy. Esimerkiksi, kun vuosi sitten joulun alla, Kiinan televisio haastatteli nuoria pekingiläisiä, monet haastatelluista sanoivat juhlivansa joulua. Kun heiltä kysyttiin mihin joulun viettäminen perustuu, ei kukaan haastatelluista osannut antaa kysymykseen oikeaa vastausta. Nyt myös Kiinan hallitus kannustaa kansalaisia pidempien juhlakausien viettämiseen, tarkoituksenaan kulutuskysynnän lisääminen. Kiinalaista uuttavuotta on nykyisin tapana juhlia noin viikon mittaisen lomakauden ajan – on hyvä muistaa, että suuri osa Itä-Aasiaa on silloin lomalla!

Kiinalaisen uudenvuoden viettäminen on muutoksista huolimatta säilyttänyt asemansa vuoden tärkeimpänä juhlapäivänä kiinalaisille, mutta myös korealaisille, vietnamilaisille, sekä osittain japanilaisille. Myös muissa Itä-Aasian maissa kiinalainen uusivuosi on tärkeä juhlapäivä suuren kiinalaisperäisen väestönosan johdosta.

Veli Rosenberg
 

Kiinalaisen maatalouskalenterin 24 tärkeää päivämäärää

Kiinalaiset elävät nykyisin, meilläkin käytössä olevan, gregoriaanisen kalenterin mukaan. Kiinalaiseen kalenteriin painetaan kalenteritietojen lisäksi perinteisen kuukalenterin ja vielä perinteisemmän maatalouskalenterin mukaiset vuodenkierron tärkeät päivämäärät.
AikaJuhlaAihe
helmikuu 4. tai 5.LichunKevään alku
helmikuu 19. tai 20.YushuiSadevettä
maaliskuu 5. tai 6.JingzheHyönteisten herääminen
maaliskuu 20. tai 21.ChunfenKevätpäiväntasaus
huhtikuu 5. tai 6.QingmingPuhdas kirkkaus
huhtikuu 21. tai 22.GuyuViljasade
toukokuu 5. tai 6.LixiaKesän alku
toukokuu 21. tai 22.XiaomanKypsyvä vilja
kesäkuu 6. tai 7.MangzhongVilja tähkällä
kesäkuu 21. tai 22.XiazhiKesäpäivänseisaus
heinäkuu 7. tai 8.XiaoshuPieni kuumuus
heinäkuu 23. tai 24.DashuSuuri kuumuus
elokuu 7. tai 8.LiqiuSyksyn alku
elokuu 23. tai 24.ChushuKuumuuden loppu
syyskuu 7. tai 8.BailuValkoista kastetta
syyskuu 23. tai 24.QiufenSyyspäiväntasaus
lokakuu 8. tai 9.HanluKylmää kastetta
lokakuu 23. tai 24.ShuangjiangKuura laskeutuu
marraskuu 7. tai 8.LidongTalven alku
marraskuu 22. tai 23.XiaoxueVähän lunta
joulukuu 7. tai 8.DaxuePaljon lunta
joulukuu 22. tai 23.DongzhiTalvipäivänseisaus
tammikuu 5. tai 6.XiaohanPieni kylmyys
tammikuu 20. tai 21.DahanSuuri kylmyys
 

Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhdessä isännöimä kiinalaisen uudenvuoden juhla tuo iloa ja elämää talviseen kaupunkiin. Ainutlaatuisen juhlatunnelman luovat värikkäät lyhdyt, höyryävät kevätkääryleet ja nuudelit, lohikäärmeet, leijonat sekä Pekingistä saapuvat taidokkaat esiintyjät.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa
PL 4771, 00099 Helsingin kaupunki

Tuottaja Johanna Rissanen
Puh. 09–310 37798
johanna.rissanen@hel.fi

Tiedottaja Johanna Kumpulainen
Puh. 09–310 37510
johanna.kumpulainen@hel.fi