Korkeasaaren kukot

Korkeasaaressa asustaa kolmenlaisia kukkoja. Tutuimpia niistä ovat kesäisin vapaana tepastelevat riikinkukot, joiden värikäs laahus muodostuu silmäkuvoiden täplittämistä sulista. Laahuksen avulla koiras yrittää hurmata naaraan ja päästä parittelemaan tämän kanssa. Riikinkukkojen voimakas naukuva ääni on varma kevään merkki. Luonnossa riikinkukot elävät Intian ja Sri Lankan viidakoissa ja vuoristometsissä.

Suokukkojen kosteikkomainen elinympäristö on Borealia talosssa, missä niiden kevätsoidinta voi ihailla touko-kesäkuussa. Suokukko koiraiden soidinasu vaihtelee mustasta kellanruskean kautta valkoiseen ja osalle kukoista kasvaa komea soidinkaulus. Kesäkuussa syntyvät poikaset, joita on lähetetty Korkeasaaresta maailmalle muihin eläintarhoihin. Luonnossa suokukon pesimäalue ulottuu Brittein saarilta Itä-Siperiaan. Suomessa suokukko on pohjoinen laji ja sen pesimäympäristönä saattaa olla suona ja metsän välinen reuna, ojitettu niitty tai vetinen avosuo.

Korkeasaaren maatiaiskukot muistuttavat villejä esi-isiään ja edustavat  ns. Alhon kantaa. Maatiais- eli alkuperäisrodut eivät ole yhtä tuottoisia kuin jalostetut rodut, mutta ne ovat terveempiä ja tulevat paremmin toimeen paikallisissa olosuhteissa. Maatiaisrotujen suojeleminen ja säilyttäminen on tärkeää kansanperinteen vuoksi ja koska ne kantavat arvokkaita perintötekijöitä, jotka voivat hyödyttää kotieläinjalostusta. Korkeasaaren maatiaiskukot ovat mustan- ja ruskeankirjavia punaisine helttoineen ja harjoineen. Kanalassa niillä on runsaasti tilaa kukkoilla ja hurmailla siellä tepastelevia maatiaiskanoja.

Tutustu lisää Korkeasaaren upeisiin kukkoihin: