• Kiinalainen
    uudenvuodenjuhla

Kiinalaiset ovijumalat

Kiinalaisessa kansanperinteessä elää uudenvuodenkuvien traditio. Kiinalaiset uudenvuodenkuvat ovat viimeisen kolmensadan vuoden aikana kehittyneet omaksi, kansan suosimaksi taidelajikseen. Ennen uuttavuotta ne ilmaantuvat myyntiin kiinalaisten kirjakauppojen julisteosastoille värikkäinä ja sanomaltaan toiveikkaina. Juuri ennen uudenvuodenaattoa ihmiset ripustavat tai liimaavat niitä kotiensa seinille onnea, yltäkylläisyyttä ja pitkäikäisyyttä tuottavina symboleina.

Aivan oman ryhmänsä uudenvuodenkuvien joukossa muodostavat ovijumalat. Ovijumalien perinteen alkamisesta on monta tarinaa, yksi niistä kertoo seuraavaa: Tang dynastian aikana (618–907) keisari Taizhong (hallitsi 626–649) oli lievästi sairas ja vietti sängyssään levottoman yön. Hänen untaan häiritsivät demonit, jotka ahdistelivat ja uhkailivat keisaria ja melusivat heitellen tiiliä ympäriinsä. Aamulla koko hoviväki oli huolissaan. Keisari näytti kamalalta ja hänen sairautensa varmaankin pahenisi. Tällöin esiin astui keisarin rohkein sotapäällikkö kenraali Shen Tu ja sanoi: "minä olen nähnyt taistelukenttien kauheudet ja palvellut keisaria vaikeimmissakin tilanteissa uskollisesti, miksi minä pelkäisin myöskään demoneja. Keisari, sallikaa minun yhdessä kenraali Yu Lein kanssa seistä ovellanne vartiossa." Uupunut keisari suostui ehdotukseen. Seuraava yö saapui. Kuinka ollakaan keisari vietti rauhallisen yön ja näytti seuraavana aamuna jo paljon terveemmältä. Muutamassa päivässä keisari oli täysin parantunut. Hän ilmoitti, että valtakunnalla ei ole varaa seisottaa kahta parasta sotapäällikköään valveilla keisarin ovensuussa joka yönä ja siksi hän haetutti paikalle hovimaalarinsa. Taizhong komensi hovimaalarin maalaamaan sotapäälliköistä muotokuvat, Shen Tun vaaleakasvoisena ja Yu Lein tummakasvoisena. Shen Tun kuva ripustettiin (edestä katsottuna) keisarin oven oikealle puolelle ja Yu Lein kuva sen vasemmalle puolelle. Demonit eivät erottaneet muotokuvia oikeista kenraaleista ja keisari saattoi siitä lähtien viettää levollisia öitä demonien vaivaamatta.

Ovijumalia näkee vielä tänäkin päivänä, varsinkin Kiinan maaseudulla talojen oviin liimattuina suojelemassa taloa onnettomuuksilta ja pahoilta hengiltä. Ne uudistetaan aina kiinalaisen uudenvuoden yhteydessä ja saavat rapistua sään armoilla kokonaisen vuoden tullakseen taas seuraavana uutena vuotena vaihdetuiksi uusiin.

Uudenvuodenkuvien symbolisesti rikas aihepiiri on mitä moninaisin. Usein niissä on esitettynä kohtaus jostain kuuluisasta klassisesta romaanista tai kansantarinasta, tai ne saattavat kuvata jotakin klassista runoa. Niiden aihepiiriin kuuluvat myös maisemat, kukat, linnut, mytologiset olennot ja ennen muuta hyvinvoinnin symboleina lihavat, iloiset lapset. Yltäkylläisyyttä symboloivat muhkeat kalat, sekä onnen ja pitkäikäisyyden symbolit, persikat.

Perinteiset uudenvuodenkuvat tehtiin osittain, tai kokonaan puupainotekniikalla. Nykyisin puupainotekniikkaa käytetään lähinnä kuvien ääriviivojen painamiseen, ja sen jälkeen kuvat maalataan siveltimellä lopulliseen asuunsa. Aikojen kuluessa on kehitetty useita erilaisia uudenvuodenkuvien valmistustekniikkoja. Nykyisin uudenvuodenkuvia valmistetaan kolmessa eri keskuksessa: Yangliuqingissä Tianjinissa, Taohuawussa Jiangsussa ja Weifangissa Shandongissa.

 
 

Kiinalainen uudenvuodenjuhla"


Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhdessä isännöimä kiinalaisen uudenvuoden juhla tuo iloa ja elämää talviseen kaupunkiin. Ainutlaatuisen juhlatunnelman luovat värikkäät lyhdyt, höyryävät kevätkääryleet ja nuudelit, lohikäärmeet, leijonat sekä Pekingistä saapuvat taidokkaat esiintyjät.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa
PL 4771, 00099 Helsingin kaupunki

Tuottaja Johanna Rissanen
Puh. 09–310 37798
johanna.rissanen@hel.fi

Tiedottaja Johanna Kumpulainen
Puh. 09–310 37510
johanna.kumpulainen@hel.fi