• Kiinalainen
    uudenvuodenjuhla

Juhlan taustaa

Helsingin Kiinalaisen uudenvuoden tapahtumaa on vietetty Helsingin keskustassa vuodesta 2007 lähtien. Juhlintaan on pyritty sisällyttämään mahdollisimman paljon perinteisiä kiinalaisia uudenvuoden elementtejä, kuten markkinat, runsas valikoima herkullisia ruokia, värikkäitä lyhtyjä, tanssivia lohikäärmeitä ja leijonia sekä ilotulitteiden pauketta.

Historiaa

Kiinalaisen uudenvuoden eli kevätjuhlan merkitys ja ajankohta ovat vaihdelleet Kiinan eri dynastioiden mukaan. Alun perin juhla merkitsi sadonkorjuun juhlaa, jolloin kokoonnuttiin kiittämään ja palvomaan jumalia ja esi-isiä. Han-dynastian aikaan (206 eaa.–220 jaa.) juhla merkitsi kevään alkamista, kun taas eteläisten ja pohjoisten dynastioiden aikaan (420 jaa.–589 jaa.) kevätjuhla-termillä viitattiin koko kevään aikaan. Vuoden 1911 vallankumouksen jälkeen juhlan alkamisajankohta vakiintui Xia-dynastialta (2070 eaa.–1600 eaa.) periytyvän kuukalenterin ensimmäiselle päivälle eli talviseisauksen jälkeisen toisen uudenkuun päivälle. Näin ollen päivämäärä liikkuu gregoriaanisessa kalenterissamme vuosittain tammikuun viimeisen viikon ja helmikuun viimeisen viikon välillä.

Myös kevätjuhlaan liittyvät rituaalit ovat vaihdelleet dynastioiden mukana. Suurin osa muinaisista rituaaleista on kuitenkin säilynyt tähän päivään asti. Perinteisiin rituaaleihin kuuluvat esi-isien palvonta, vanhan karkottaminen uuden tieltä sekä hyvän onnen ja runsaan sadon toivottaminen tervetulleeksi.

Kiinalainen uusivuosi – Kevään tervehtimisen päivät, Uudenvuoden aatto ja Lyhtyjuhla

Kiinalainen uusivuosi Chunjie 春节 voidaan jakaa kolmeen jaksoon:

  1. Kevään tervehtimisen päiviin Yingchunri 迎春日
  2. Uudenvuoden aattoon Chuxi 除夕
  3. Lyhtyjuhlaan Yuanxiaojie 元宵节

Juhlan ensimmäinen ajanjakso "Kevään tervehtimisen päivät" alkaa viimeisen kuukalenterikuukauden lopulla ja kestää kiinalaisen uudenvuoden aattoon saakka. Jakso sisältää suursiivousta, lahjojen ostamista, esi-isien palvontaa sekä ovien ja ikkunoiden koristelua punaisilla paperikoristeilla sekä suojelushahmojen kuvilla. Aattona perhe kokoontuu yhteen suuren illallisen ääreen ja ampuu ilotulitteita ja papatteja karkottaakseen pahat demonit pois. Juhlinta jatkuu aaton jälkeen markkinoilla ja temppeleissä vieraillen sekä pistäytymällä ystävien ja sukulaisten luona onnea toivottamassa. Juhlinta huipentuu ensimmäisen kuukalenterikuukauden viidentenätoista päivänä pidettävään Lyhtyjuhlaan. Lyhtyjä sytytellään ja niiden loistoa ja tanssia katsellaan yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa. Punaisten lyhtyjen lisäksi juhlaan kuuluu mm. äänekästä ilotulitusta, lohikäärme- ja leijonakulkueita, kansantanssia sekä puujaloilla kävelyä.

 

Teksti Annika Heikinheimo

 

Katso hauska video kiinalaisesta uudesta vuodesta ja opi lisää! 
Videon tarjoaa Helsingin Yliopiston kiinalaiset opiskelijat, CSSA UH.

 
 


Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhdessä isännöimä kiinalaisen uudenvuoden juhla tuo iloa ja elämää talviseen kaupunkiin. Ainutlaatuisen juhlatunnelman luovat värikkäät lyhdyt, höyryävät kevätkääryleet ja nuudelit, lohikäärmeet, leijonat sekä Pekingistä saapuvat taidokkaat esiintyjät.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa
PL 4771, 00099 Helsingin kaupunki

Tuottaja Johanna Rissanen
Puh. 09–310 37798
johanna.rissanen@hel.fi

Tiedottaja Johanna Kumpulainen
Puh. 09–310 37510
johanna.kumpulainen@hel.fi